Tulot, eläke ja eläkeikä: empiirisiä tuloksia vuoden 1947 ikäkohortin kohdalta

Linden, Mikael and Väänänen, Niko (2024): Tulot, eläke ja eläkeikä: empiirisiä tuloksia vuoden 1947 ikäkohortin kohdalta.

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, nostiko vuoden 2005 eläkejärjestelmän ns. superkarttumasääntö eläköitymisikää 63 ikävuoden jälkeen. Tarkastelun kohteena on vuoden 1947 syntymäkohortin siirtyminen vuosina 2007-2015 vanhuuseläkkeelle. Superkarttuma mahdollisti paremman eläketason työntekoa jatkamalla ikävuoden 63 jälkeen. Tavoitteena oli, että eläkeikä nousisi. Tällöin talousteorian mukainen tulos, että korkea työtulo- ja eläketaso johtavat eläkeiän laskuun, ei välttämättä toteudu. Muuttujakolmikon {tulot, eläke, eläkeikä} rakenteellista riippuvuutta tutkitaan aluksi systeemimallin estimoinnin kautta. Saatuja tuloksia tarkennetaan tämän jälkeen IV-estimoinnilla eläkeiän kohdalta. Lopuksi tarkastellaan eläkeikämallin tuloksia uuden KLS-estimaattorin yhteydessä, joka huomioi tulo- ja eläkemuuttujien endogeenisuuden suoraan OLS-estimoinnin yhteydessä. Saavutetut tulokset tukevat päätelmää, että superkarttumasääntö johti eläkeiän nousuun keskimäärin n. 1.3 vuotta negatiivisesta tulovaikutuksesta huolimatta. Tulos antaa lisävalaistusta yksilötason eläkeiän määräytymisestä. Tästä voi olla hyötyä eläkejärjestelmän edelleen kehittämisen yhteydessä.

• Item Type: MPRA Paper
• English Title: Incomes, pension and retirement age: empirical results with the birth year 1947 cohort
• Language: Finnish
• Keywords: Incomes, pensions, accrual rate, retirement age
• Subjects: J - Labor and Demographic Economics > J2 - Demand and Supply of Labor > J22 - Time Allocation and Labor Supply; J - Labor and Demographic Economics > J2 - Demand and Supply of Labor > J26 - Retirement ; Retirement Policies; J - Labor and Demographic Economics > J3 - Wages, Compensation, and Labor Costs > J32 - Nonwage Labor Costs and Benefits ; Retirement Plans ; Private Pensions

References

Andrews, I., Stock, J.H. & Sun, L. (2019). Weak instruments in instrumental variables regression: Theory and practice. Annual Review of Economics 11: 727–753

Angrist, J. & Kolesar, M. (2022). One instrument to rule them all: The bias and coverage of just-id. NBER wp 29417.

Blundell, R., French, E. & Tetlow, G. (2016). Retirement Incentives and Labour Supply. In Piggott, J. & Woodland, A. (Eds.) Handbook of the Economics of Population Aging. Elsevier, pp. 457-566.

Chen, A., Hentschel, M. & Steffensen, M. (2021). On retirement time decision making. Insurance: Mathematics and Economics 100: 107–129.

Conley, T. G., Hansen, C.B. & Rossi, P.E. (2012). Plausibly exogenous. Review of Economics and Statistics 94: 260–272

Crawford, V. & Lilien, D. (1981). Social security and the retirement decision. Quarterly Journal of Economics 95: 505–529.

Cremer, H., Lozachmeurb, J.-M. & Pestieauc, T. (2004). Social security, retirement age and optimal income taxation. Journal of Public Economics 88: 2259– 2281.

Fields, G.S. & Mitchell, O.S. (1984). Economic determinants of the optimal retirement age: an empirical investigation. Journal of Human Resources 19: 245–262.

Forma, P., Tuominen, E. & Väänänen-Tomppo, I. (2004). Työssä jatkamisen haasteet yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkaisussa Eila Tuominen (toim.) Eläkeuudistus ja ikääntyvien työssä jatkamisaikeet. Eläketurvakeskuksen raportteja 37, Helsinki.

Gruber, J., Kanninen, O. & Ravaska, T. (2020). Relabeling, retirement and regret. NBER wp 27534.

Karisto, A. 2005. Suuret ikäluokat. Tampere: Vastapaino.

Keane, M. & Neal, T. (2022). A Practical Guide to Weak Instruments. UNSW Economics wp-2021-05a.

Kiviet, J. F. (2023). Instrument-free inference under confined regressor endogeneity and mild regularity. Econometrics and Statistics 25: 1-22. ____(2020). Testing the impossible: Identifying exclusion restrictions. Journal of Econometrics 218: 294–316 _____(2013). Identification and inference in a simultaneous equation under alternative information sets and sampling schemes. Econometrics Journal 16: S24–S59.

Huntington-Klein, N. (2021). The Effect: An Introduction to Research Design and Causality. Chapman and Hall/CRC Publishing.

Krauth, B. (2016). Bounding a linear causal effect using relative correlation restrictions. Journal of Econometric Methods 5: 117–14

Lee, D.S., McCrary, J., Moreira, M. & Porter, J.R. (2022). Valid t-ratio inference for IV. NBER wp 29124.

Linden, M. (2024). Optimal Retirement Age: Death Hazard Rate Approach. MPRA Paper No. 120786.

Kripfganz, S & Kiviet, J. F. (2021). Kinkyreg: Instrument-free inference for linear regression models with endogenous regressors. The Stata Journal 21(3): 772–813

Mao, H., Ostaszewski, K.M. & Wang, Y. (2014). Optimal retirement age, leisure and consumption. Economic Modelling 43: 458–464.

Mikusheva, A. (2013). Survey on Statistical Inferences in Weakly-Identified Instrumental Variable Models. Applied Econometrics 29(1): 116-131.

Nevo, A. & Rosen, A.M. (2012). Identification with imperfect instruments. Review of Economics and Statistics 94: 659–671.

Nivalainen, S. & Järnefelt, N. (2018). Eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen: sukupuolen, työskentelysektorin ja muuttuneiden elämäntilanteiden vaikutukset. Eläketurvakeskuksen tutki-muksia 06/2017.

Nivalainen, S., Tenhunen, S. & Järnefelt, N. (2020). Carrots, sticks and old-age retirement. A review of the literature on the effects of the 2005 and 2017 pension reforms in Finland. Nordic Welfare Research 5: 83–94.

Palomäki, L-M. & Tuominen, E. (2010). Työuran pituus ja siihen vaikuttavat tekijät 45-65-vuotiaassa palkansaajaväestössä. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 9/2010.

Young, A. (2022). Consistency without Inference: Instrumental Variables in Practical Application, European Economic Review 147: 104112.